Psykologi-, psykoterapia- ja työnohjauspalvelut

KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA – lyhyttä ja pitkää

Sisältää useita psykoterapiamuotoja, joilla on yhteinen perusta, mutta painotukset ja työskentelytavat vaihtelevat. Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja.

Kognitiivinen psykoterapia kehitettiin alun perin lyhytterapiaksi. Joskus 6-8 käyntikertaa voi riittää muutoksen aikaansaamiseksi. Pitkä psykoterapia voi kestää esim. 1 -3 vuotta.

Kognitiivisessa psykoterapiassa työskentelyn keskeisenä kohteena ovat asiakkaan haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset ja niihin liittyvät tunteet. Perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja muokkaamalla ajatuksia tunnekokemus muuttuu. Terapiassa tullaan myös tietoiseksi omista automaattisista toimintatavoista ja harjoitellaan tietoista toimimista.

Kognitiivinen psykoterapia estää myös oireiden uusiutumista, koska terapian aikana opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja: Tunnistetaan ja muutetaan kärsimystä tuottavia ajattelutottumuksia ja tapoja toimia. Harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja ja uusia selviytymiskeinoja – esim. omien tunteiden ja ajatusten kanssa toimeen tulemista (mielentaitoja ja itsesäätelyä) ja ihmissuhdetaitoja.

Työskentely on käytännönläheistä ja terapiassa harjoiteltuja taitoja kokeillaan omassa arjessa terapiaistuntojen välillä;
Konkreettisten / kokemuksellisten menetelmien avulla tutkitaan omien sisäisten ristiriitojen ohella
suhdetta toisiin ihmisiin ja ryhmiin (läheisiin, työ- ja opiskelutovereihin, auktoriteetteihin jne.), sekä suhdetta kaikkeen siihen, mikä kullekin asiakkaalle on omassa elämässään merkityksellistä.

Harjoittelun kautta menetelmät opitaan ja sisäistetään MIELEN TAIDOIKSI ja toimivaksi ITSESÄÄTELYKSI. Tämän avulla omien ajatusten, tunteiden ja olojen tietoinen käsittely tapahtuu juuri silloin, kun siihen on tarve. Oman vireystilan laskeminen tai nostaminen onnistuu. Omat tarpeet selkiytyvät ja niistä pidetään huolta hyvinvointia rakentavalla tavalla.
Mieli tervehtyy sekä joustavammaksi että jämäkämmäksi suhteessa erilaisiin (ulkoisiin ja sisäisiin) kohtaamisiin omassa todellisessa elämässä. Oma itse ja toiset kyetään näkemään ja hyväksymään sellaisina kuin olemme…vapaampana omista mielensisäisistä ristiriidoista. Minuuden rajat ovat selkeämmät ja samalla suhde toisiin ihmisiin ja muihin elämän sisältöihin on elävä ja tyydytystä antava. Elämästä suoriutuminen muuttuu elämän elämiseksi, ihan omana itsenä!

Oma työskentelytapani on integratiivinen eli vastaanotollani tutkimme ja hoidamme mielen ilmiöitä useammasta eri näkökulmasta, eli kognitiivisen psykoterapian lisäksi mm. traumakeskeisestä, psykodynaamisesta, ratkaisukeskeisestä ja psykofyysisestä keho-mieli näkökulmasta.

Tehdään sitä, mikä toimii!

PSYKOFYYSINEN KEHOMIELI

Sanat ja kerronta eivät aina riitä tavoittamaan ihmisen kokemuksellista puolta. Kokeminen on meissä kaikkialla – ajatuksina, tunteina, kehon moninaisena elämyksellisyytenä, reaktioina, toimintatapoina, suhteessa olemisen tapoina, elämäntilanteena jne. tietoisena ja tiedostamattomana. Meissä on kaikki, mitä olemme kokeneet, mitä koemme ja osittain jo sitäkin, mitä tulemme kokemaan. Kaikesta tästä on hyvä tulla tietoiseksi.

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTERAPIA on kehollinen terapiaprosessi, jossa hengitystä käytetään välineenä oman mielen ja kehon yhteyden vahvistamiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen. Se on menetelmä, joka yhdistää hengitysharjoituksia, kehollisia menetelmiä, mielikuvia, liikettä ja muita keinoja. Se auttaa ihmistä ymmärtämään ja säätelemään tunteitaan, ajatuksiaan ja kehotuntemuksiaan. Hengitys nähdään kokonaisvaltaisesti fysiologisena, psykologisena ja emotionaalisena ilmiönä. Hengitys on yhteydessä kehon ja mielen tilaan. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja säätelemään kehon ja mielen reaktioita, kuten jännitystä, ahdistusta ja stressiä, sekä löytää keinoja rentoutumiseen ja tasapainoon.

PSYKOFYYSINEN PSYKOTERAPIA eli kehopsykoterapia on kattonimike psykoterapioille, joiden keskiössä on keho-mieli -yhteyden huomioiminen. Ihminen nähdään kokonaisuutena eli siihen, mitä ja miten koemme vaikuttavat keho-mieli -yhteyden lisäksi koko ympäristömme ja suhteidemme verkosto (kasvuympäristö, kulttuuri, kokemukset, ihmissuhteet, elämäntilanne). Puhumisen lisäksi voidaan työskennellä kehollisin menetelmin (kehotietoisuus, sanaton vuorovaikutus, hermostollisen vireystilan säätely). Vuorovaikutteinen tunnesäätely ja kehon järjestäytymisen mallit syntyvät ja kehittyvät jo varhaislapsuudessa ja muokkautuvat läpi elämän. Terapiassa näitä malleja aletaan tiedostamaan ja tavoitteena on toimivampien mallien ja itsesäätelytaitojen kehittyminen.

KRIISI- JA TRAUMAKESKEINEN LYHYTPSYKOTERAPIA

Kriisi on elämänmuutos tai tilanne, joka horjuttaa ihmisen tasapainoa ja aiheuttaa voimakkaita tunteita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Trauma on ihmiseen jäänyt jälki tapahtumasta, joka ylittää yksilön psyykkisen sietokyvyn ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja, jotka vaikuttavat häneen ja hänen elämäänsä, ihmissuhteita myöten.

KRIISI on yleensä äkillinen, yllättävä ja järkyttävä tilanne, joka häiritsee normaalia elämää. Kriisit voivat olla elämänkriisejä (menetys, ero, onnettomuus, vakava sairastuminen), kehityskriisejä (murrosikä) tai traumaattisia kriisejä. Kriisissä ihminen kokee usein avuttomuutta, hätää ja ettei selviä tilanteesta. On normaalia reagoida voimakkaastikin kriisitilanteeseen. Kriisin vaiheet ovat tyypillisesti shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautumisvaihe. Kunkin vaiheen kesto on yksilöllistä; on yksilöllistä, kuinka kauan toipuminen kestää. Kriisit kuuluvat elämään ja ovat osa normaalia elämänkulkua.

Kriisin ensimmäisinä päivinä voi esiintyä jälkireaktioina: fyysisiä kipuja, huonovointisuutta, sietämättömän voimakkaita tunteita tai tunteettomuutta, nukahtamisvaikeuksia, katkonaista unta, painajaisunia. Tapahtumat palautuvat usein mieleen, tuntuvat hyvin eläviltä ja aiheuttavat pelkoa.
Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana muistikuvat tapahtuneesta voivat palata yhä mieleen.

Voi kokea rauhattomuutta, ärtyisyyttä, välinpitämättömyyttä, keskittymisvaikeuksia, masennusta.
Tuntemusten voimakkuus vähenee pikkuhiljaa ja kun tunteita käy läpi esimerkiksi keskustellen, voi vähitellen palautua arkeen ja elämä voi jatkua.
Kriisihoidossa keskitytään käsittelemään tilanteeseen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Tämä helpottaa selviytymistä, vaikka ajatukset ja tunteet tuntuvatkin aluksi sietämättömiltä kestää. Kriisihoidossa vahvistetaan myös niitä keinoja, jotka antavat voimavaroja vaikeassa elämäntilanteessa.

TRAUMA on ylivoimaisen tapahtuman jättämä jälki ihmisessä. Tapahtuma on ylittänyt psyykkisen sietokyvyn ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia, kuten traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD). Kriisi voi laukaista trauman, mutta kaikki kriisit eivät johda traumaan. Traumaattisen kriisin kokeneet voivat reagoida tapahtumaan shokilla, lamaantumisella, kieltämisellä tai voimakkaalla kiihtymystilalla. Traumakeskeisessä lyhytpsykoterapiassa keskeisellä sijalla ovat ns. vakauttamismenetelmät, joiden avulla voidaan auttaa mieltä ja kehoa rauhoittumaan siedettävämpään olotilaan. Tästä ns. sietoikkunasta käsin on mahdollista aloittaa traumajäljen psykoterapeuttinen käsittely.

TYÖNOHJAUS JA PSYKOLOGIN VASTAANOTTO

TYÖNOHJAUS on oman persoonan huoltoa suhteessa työelämään liittyviin ilmiöihin. Se tapahtuu yksilö-, pari- tai ryhmätyönohjauksessa.

Työnohjaus auttaa:
jaksamaan, motivoitumaan ja onnistumaan
tiedostamaan oma perustehtävä ja vahvistumaan siinä
tunnistamaan työn kuormittavia piirteitä ja käsittelemään niitä
kehittämään taitoa kuunnella itseä ja toisia, rohkaistumaan itseilmaisussa
avaamaan työhön uusia näkökulmia
kehittymään omassa ammattitaidossa ja ammatti-identiteetissä

yhdistämään työ ja vapaa-aika mielekkääksi elämän kokonaisuudeksi

PSYKOLOGIN VASTAANOTTO

Psykologin vastaanotolla voit käydä keskustelemassa asioista, joihin kaipaat ohjausta ja neuvontaa, valmennusta ja coachausta:

Ammatinvalinta-, opiskelu- ja urasuunnittelu

Elämän solmukohtien avaus: esim. parisuhde, vanhemmuus, murrosikä

Elämänmuutokset: esim. itsenäisen elämän aloitus, uusi parisuhde, ero, työelämässä tapahtuvat muutokset, eläköityminen

Kuten huomaat, psykologin kanssa voit keskustella melkeinpä mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta, jopa elämänkatsomuksellisista ja uskonasioista. Aina ei tarvita terapiaa, myös pintaa syvempi keskustelu psykologin kanssa auttaa!